Kommunikaation ja viittomakielen ohjaajan työmahdollisuudet ovat laajat. Tutkinnon suorittanut voi työllistyä monenlaisiin ohjaus- ja avustamistehtäviin esim. päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Ida Pehkonen ja Ida ”Iidu” Kujanpää ovat molemmat valmistuneet alalle Turun kristilliseltä opistolta.
Ida työskentelee päiväkodissa lastenhoitajana 0–3 -vuotiaiden ryhmässä. Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan suorittaneella on kelpoisuus toimia varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana. – On hienoa huomata, miten lapset kasvavat ja oppivat uusia asioita, kuten kävelyn ja puheen opettelun. Pyrimme luomaan kiireettömän tunnelman ryhmässämme. Meillä on hyvä tiimi; kaikki ovat motivoituneita työhönsä. Minusta on hienoa, että suomalaisessa päivähoidossa kaikki ovat tervetulleita, kertoo Ida työstään.
Iidu on töissä koulunkäynninohjaajana perusopetuksen pienryhmässä. Hänen luokallaan on seitsemän huonokuuloista oppilasta. Tukiviittomat, viitottu puhe ja viittomakieli ovat vahvasti mukana hänen työssään. – Mikään päivä ei ole samanlainen. Jännittävää on tulla aamulla töihin, kun ei tiedä yhtään, mitä tapahtuu. Työpäiväni on erittäin monipuolinen. Aluksi tarkistan, että kuulemista helpottavat FM-laitteet toimivat ja jaan ne oppilaille. FM-laite helpottaa huonokuuloisten oppilaiden kuulemista oppitunneilla. Aamuisin käyn yhdessä oppilaiden kanssa läpi päiväohjelman: mikä päivä tänään on, minkälainen sää on ja mitä oppitunteja on. Ohjaan oppilaita oppitunneilla työskentelyssä. Osalla tunneista osa oppilaista menee mukaan yleisopetuksen ryhmään ja menen myös sinne oppilaiden tueksi. Päivään kuuluu myös välitunti- ja ruokailuvalvontoja, taksilta oppilaiden vastaanottoa ja päivän päätteeksi taksille saattelemista. Toimin myös oppituntien päätyttyä iltapäiväkerhossa ohjaajana. Jos kaikki työpäivän aikana tehdyt asiat kirjaisi, siitä syntyisi paksu kirja, kuvailee Iidu työpäiväänsä.
– Pienten lasten kanssa työskentely vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja se on hyvin intensiivistä, kertoo Ida, kun kysyn, mikä on raskainta työssä. Iidun mielestä raskaimpia ovat sellaiset päivät, kun mikään ei suju. – Työpäivät ovat välillä kiireisiä ja hektisiä, kertoo Iidu.
Millainen on hyvä ohjaaja? Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan opinnoissa opitaan teoriatietoa lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisesta. Teorian pohjalta pohditaan mm. omaa kasvatusnäkemystä.
Hetken pohdittuaan molemmilla on selkeät vastaukset. Iidun mielestä hyvä ohjaaja on sosiaalinen, empaattinen, luotettava, kannustava ja läsnä oleva. Iidan listalla on rauhallinen, lempeä ja läsnä oleva.
Opintoihin kuuluu viittomakieltä ja puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia, kuten tukiviittomien, esineiden, merkkien, kuvien, piirtämisen ja selkokielen käyttämistä vuorovaikutustilanteissa. Molemmat saavat käyttää opinnoissa saamaansa osaamistaan työssä. Iidu käyttää viittomia, viitottua puhetta ja viittomakieltä päivittäin ja hän opettaa lisätyönä koulun oppilaille tukiviittomia. – Käytän viittomia ja kuvia lasten kanssa. Viittomat rauhoittavat tilannetta. Osa lapsista osaa viittoa sanan, vaikka ei vielä puhuisikaan. Kuvia käytetään myös, esimerkiksi kotileikkihuoneen laatikot on merkitty kuvien avulla, kertoo Ida.
Opinnot olivat molempien mielestä laajat ja kattavat ja niistä sai paljon työvälineitä ohjaamiseen. – Olen todella tyytyväinen opintoihin. Opistolla on asiantuntevat opettajat. Olen saanut ammatin, jota haluan tehdä elämässäni. Tahdon käyttää hyväksi tieto-taitoani ja auttaa lapsia ja vanhempia avartamaan maailmaa. Tärkeää on, että kaikki tulisivat ymmärretyksi paremmin, kertoo Ida. Iidu jatkaa: – Koulutus on paras koulutus, mitä ikinä olen käynyt. Opettajat olivat mahtavia ja ammattitaitoisia. Omassa luokassani oli hyvä ilmapiiri ja näin ollen tunsi kuuluvansa ryhmään. Kiitos paljon, kun sain opiskella opistolla.
Teksti: Niina Heikkilä
Kuvat: opiskelijoiden kotialbumit
