Search

Ammatilla on merkitystä

Aivan tavallisena maanantaina Linnasmäen opiston suuressa aulassa kuuluu vilkas puheensorina. Huomaan, miten iloisia koulunkäynnin ohjaajaksi opiskelevat aikuiset ovat tavatessaan toisiaan ja vertaillessaan kokemuksiaan. Lähiopetus tuo heidät yhteen kahtena päivänä viikossa, muu aika toimitaan työelämässä. Vähitellen ryhmä siirtyy valoisaan luokkaan, jonka suurista ikkunoista näkyy pihan yli pääovelle, jossa pari opiskelijaa asettelee mailat ja pallon pingispöydälle odottamaan seuraavaa välituntia.

Aikuisopiskelijoiden ryhmä hiljenee tarkkaavaisiksi kuuntelijoiksi, kun Nummenpakan koulun opettaja Maarit Pihlava aloittaa kertomaan maahanmuuttajalasten oppimisen tukemisesta ja ohjauksesta valmistavassa koulutuksessa eli Valmo-luokassa.

Salau Rahmat Oyepeola (vas.) ja Tiina Laakso.

Aikuisena uuteen ammattiin

Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon opiskelijoista osa suuntaa uudelle alalle ja osa opiskelee ensimmäiseen ammattiin. Aikuisopiskelijoiden ikä vaihtelee, monella on perhe ja pienet lapset, toisilla taas jälkikasvu on jo lentänyt pesästä. Koulunkäynnin ohjaajien ammattia tavoittelevat ryhmäläiset tulevat Suomen lisäksi useista eri maista. Moninaisuus, monikulttuurisuus ja monipuolinen ikärakenne ovat tarpeellinen lisä, kun valmistutaan alalle, jossa kaikenlaisesta elämän- ja työkokemuksesta on hyötyä.

Tiina Laaksolla on taustallaan taloushallinnon koulutus ja pitkä työkokemus. Ammatin vaihtaminen ja kasvatus- ja ohjausalaan tutustuminen sujui työkokeilun kautta. Aikaisemmin Tiina oli jo ollut tekemisissä lasten ja nuorten kanssa vapaaehtoistoiminnassa.

– Hae ehdottomasti Linnasmäen opistoon, jos haluat kunnon koulutuksen ja pidemmän työsuhteen sanoivat eri koulujen vakituiset ohjaajat, kun pohdin koulutusvaihtoehtoja, Tiina kertoo. Hän ehti kokeilla ammattia monessa eri toimintaympäristössä ennen koulutukseen hakeutumista ja keskustella paljon ohjaajien ja opettajien kanssa alasta ja opinnoista etukäteen.

Salau Rahmat Oyepeola on kotoisin Nigeriasta, jossa hän opiskeli yliopistossa englannin kieltä ja toimi opettajana noin vuoden ennen Suomeen muuttoaan. Rahmat opiskeli aluksi kielikursseilla suomen kieltä ja pääsi sitten Linnasmäen opistoon koulunkäynnin ohjaajan valmentavaan koulutukseen eli opiskeluvalmiuksia tukeviin OPVA opintoihin.

OPVA-opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kielitaitoa sekä tutustuttaa heidät suomalaiseen koulutusjärjestelmään, kasvatukseen ja kulttuuriin sekä koulunkäynnin ohjaajan ammattiin. Koulussa työskentelevä vieraskielinen aikuinen tuo tärkeän lisän oppilaiden arkeen, mutta hän tarvitsee työssään erinomaista suomen kielen taitoa.

Vahva motivaatio on tärkeää

– Suomessa koulunkäynti on niin erilaista kuin kotimaassani, Rahmat kertoo. Täällä lapsille tarjotaan tukea monella eri tavalla. Suomalaisessa koulussa oppiminen on hauskaa. Kaikki lapset eivät Nigeriassa pääse kouluun. Rahmatin iloinen ilme muuttuu totiseksi ja haikeaksi. – Koulunkäynnin ohjaajan työ on mielenkiintoista. Arki vaihtelee, yksikään päivä ei ole samanlainen, Tiina toteaa. Lapsen kuunteleminen ja yhteistyö opettajan kanssa on hyvin tärkeää. Tiina nyökyttelee hymyillen.

Opiskelussa vuorottelevat työelämässä oppiminen erilaisissa luokissa sekä lähiopetus ja kirjalliset tehtävät. Aikuisopiskelussa tarvitaan paljon itseohjautuvuutta, kykyä organisoida oma ajankäyttö ja vahva motivaatio.

Sekä Rahmatilla että Tiinalla motivaatioita todella on, sillä päivät ovat pitkiä. Tehtäviä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin kotona. Koulutus on tiivis ja etenee nopealla tahdilla tutkinnon osa kerrallaan, sillä kaikki haluavat päästä mahdollisimman pian töihin.

Vaihteleva työ erilaisissa ryhmissä

Tiina muistelee jo kaiholla puoli vuotta sitten suorittamaansa ensimmäistä tutkinnonosaa.

– Minut otettiin todella ihanasti vastaan työelämässä oppimisen aikana. Sain hyvää ohjausta ja minut kutsuttiin jopa koulun henkilökunnan illanviettoihin ja teatterireissulle.

Molemmat toimivat nyt työelämäjaksolla erityistä tukea tarvitsevien lasten luokissa.

– On tosi rauhallista ja mielenkiintoista. Pienryhmässä lapset tulevat lähelle. Tuntuu, että
heitä todella voi auttaa. Rahmat säestää kertomaansa käsillään.

– Tule siihen luokkaan missä minä nyt olen, Tiina sanoo, – ei todellakaan ole rauhallinen eikä hiljainen luokka.

Niin se on, koulunkäynnin ohjaajan työympäristöt vaihtelevat. Eri kouluissa ja eri ryhmissä voi olla hyvinkin erilaista. Ja aina ohjaajalle on tarvetta.

Koulunkäynnin ohjaajat toimivat myös perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan suurissa ryhmissä. Siellä korostuu lasten vapaa leikki ja luova toiminta. Ohjaajan taidoista tärkeiksi nousevat ison ryhmän hallinta, joustavuus, jämäkkyys sekä kyky yhteistyöhön muiden ohjaajien kanssa.

Palatkaamme alkuun ja oppituntiin. Opettaja kertoo, että Valmo-luokissa ohjaajan rooli on monipuolinen. Ohjaaja osallistuu oppimispelien ja askartelujen valmistamiseen, hoitaa juoksevia käytännön asioita ja kehittää työtä ja opetusta yhdessä opettajan kanssa. Hän on opettajan työpari, joka tarkastaa tehtäviä, pitää huolta läsnäololistoista sekä retki-ilmoittautumisista ja ohjaa oppilaita oppitunneilla ja siirtymätilanteissa.

Yhteisen pöydän äärellä

Opiskelijat osaavat myös rentoutua opistolla. Eräänä iltapäivänä he kattavat yhteiseen pöytään ruokia eri maista. Entinen rehtorin talo toimii nykyisi koulutus- ja työhuonetiloina. Marraskuisena iltapäivänä sen luokkahuoneessa tuoksuvat makeat ja kirpeät mausteet.

Tiina leikkaa isoäidin reseptillä tehtyä maustekakkua ja Niina kantaa pöytään limppua ja piimäjuustoa. Keittiön puolella häärii monta naista asettelemassa tarjottimille ja lautasille eri tavoin valmistettua riisiä, hummusta, kanaa, oliiveja, tomaatteja, maissia ja muita herkkuja. Eri kulttuurien ruokatarjoilut ja tavat sekoittuvat ihanasti alkutalven hämärässä samalla kun suuret lumihiutaleet putoilevat hitaasti ikkunan takana ja tanssivat ympyrää pihavalon alla.

Keskustelu kääntyy pian ulkomailla opiskeluun. Koulutuksen aikana tai vieläpä valmistumisen jälkeen tutkinnon suorittajat voi lähteä muutamaksi viikoksi ulkomaille perehtymään omaan alaansa.
– Alkukesällä menen Espanjaan, säkyläläinen Niina Vuorio suunnittelee. Siellä hän aikoo tutustua paikalliseen kouluun, sikäläiseen kasvatukseen ja maan tapoihin.

Syyriasta seitsemän vuotta sitten Suomeen muuttanut Aya Aljamali aikoo mennä Ruotsiin, mutta Tiina ja moni muu pohtii vielä vaihtoehtoja.

Työpaikka on varma

Samassa ryhmässä on joustavalla aikataululla opiskelun aloittaneita. Niin myös opiskelijat valmistuvat hieman eri aikaan. Tiina on aloittamassa jo viimeistä tutkinnonosaa yläkoulun Valmo-luokassa. Sen jälkeen hän miettii mahdollisuutta hakeutua erityistä tukea tarvitsevien ohjaajaksi ehkäpä kotikaupunkiinsa Kaarinaan. Koulunkäynnin ohjaajista on pula, joten työpaikkavaihtoehtoja on tarjolla useampia ala- ja yläkoulussa tai iltapäivätoiminnassa sekä Turussa että ympäristökunnissa.

Teksti: Marjaana Talonen
Kuvat: Janne Peltonen, opiskelijoiden kuva-arkistot

Voit lähettää tietoturvallisesti esimerkiksi henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja ja viestejä turvasähköpostilla. Tästä voit lukea ohjeet turvasähköpostin lähettämiseen.

Lisää artikkeleita