Frida Starastin mielestä maailma tarvitsee enemmän hyviä johtajia. Hän on aloittanut matkan kohti unelmaansa opiskelemalla tämän lukuvuoden psykologian ja kasvatustieteen linjalla. Lukivaikeudesta huolimatta molempien aineiden perusopinnot ovat nyt plakkarissa ja tähtäimenä on päästä yliopistoon.
Miten ihmeessä sitä tuleekin aina luotua päähänsä mielikuvia. Ja yleensä vielä hyvinkin stereotyyppisiä, vaikka some-päivityksissä kuinka julistaisi, ettei tällaiseen sorru. Otetaan esimerkiksi kasvatustieteen ja psykologian opiskelija Frida Starast.
Eikö Frida Starast olekin nimensä perusteella selvästi tumma, taiteellinen tyyppi, jolla on itse ommellut värikkäät vaatteet ja juuret Espanjassa? Haastatteluun tulee kuitenkin hymyilevä, vaalea, 20-vuotias nainen Turun Hirvensalosta. Todennäköisesti ilmaus naapurintyttö on keksitty hänen mukaansa, sillä niin helppo ja mutkaton häntä on lähestyä.
Frida opiskelee siis opistolla kasvatustiedettä ja psykologiaa, ja painottaa näistä kasvatustiedettä. Niinpä hän varmaankin tähtää luokanopettajaksi, eikö vain? Käsi ylös, jos ajattelit näin. Tunnustan.
Eipä tähtää luokanopettajaksi, vaikka sitäkin ammattia suuresti arvostaa. Tämänhetkisen fiiliksen mukaan Frida tahtoo henkilöstöhallinnon ammattilaiseksi, mahdollisesti ison firman henkilöstöjohtajaksi.
Mutta kelataan vähän taaksepäin ja katsotaan, miten Frida onkaan päätynyt opiskelemaan opiston lukuvuoden kestävälle linjalle.
Idea syntyi Montenegrossa
Kaikki alkoi oikeastaan Nia-tanssikurssilla Montenegrossa. Frida oli siellä vuosi sitten kesällä ylioppilaskirjoitusten jälkeen äitinsä ja muiden suomalaisten tanssiharrastajien kanssa. Frida oli juuri saanut tietää, että pääsi vasta varasijalle kasvatustieteen ja sosionomin opintoihin Turkuun.
”Yksi tanssikurssilainen oli joskus opettanut opistolla. Hän kertoi, että täällä olisi tällainen hyvä linja. Siinä vaiheessa minua kiinnosti erityisesti psykologia ja ajattelin, että minäpä haen. Hakemus oli sähköinen, ja piti lähettää lukiotodistus. Opistolla ei olla näillä linjoilla niin valikoivia kuin yliopistossa.”
Ja niin Frida aloitti psykologian ja kasvatustieteen opinnot elokuussa 13 muun opiskelijan kanssa. Nyt huhtikuussa, kuukausi ennen kuin opinnot loppuvat, Frida on suorittanut sekä kasvatustieteen että psykologian perusopinnot. Opinnot ovat Turun yliopiston avoimen yliopiston alaisia, ja ne hyväksytään suoraan, jos pääsee yliopistoon.
”Osa ryhmämme opiskelijoista panostaa enemmän psykologiaan ja ottaa kasvatustieteen kursseista vain suoritusmerkinnät, tai toisinpäin. Itse olen opiskellut molempia tasapuolisesti.”
Frida on kokenut psykologian opinnot raskaammiksi.
”Psykan aineistot pitää opetella ulkoa. Kasvatustieteen Moodle-tenteissä saa olla kirjat mukana, ja kasvatustieteessä sovelletaan muutenkin enemmän.
Aineiden erot Frida tiivistää näin:
”Psykologiassa keskitytään mielen sisäisiin asioihin. Kasvatustieteessä taas perehdytään siihen, miten ihminen oppii, kasvaa ja kehittyy. Miten esimerkiksi ympäristö ja historia vaikuttavat siihen. Välillä psykologia ja kasvatustiede kulkevat käsi kädessä.”
Fridan kelkka on kääntynyt opistovuoden aikana psykologiasta kasvatustieteeseen.
”On hyvä olla realisti. Psykologian opinnoissa on mulle liikaa tieteellistä enkkua. Mulla on niin huono kielipää. Vaikka ihan hyvin olen niistä silti selviytynyt.”
Kasvatustiede on alkanut kiinnostaa muutenkin enemmän.
”Vuosi sitten en yhtään tiennyt, mitä kasvatustieteen opiskelu on. Nyt tiedän. Ja Krister (Rantala) on mahtava opettamaan sitä. Hän luo hyvää keskustelukulttuuria ja herättelee meidät pohtimaan yhteiskunnallisiakin kysymyksiä. Saa kirjoittaa sen juttuun!” Frida kannustaa.
“Ensimmäinen vuosi on taputeltu”
Psykologian ja kasvatustieteen lisäksi linjalla opiskellaan suomen kielen kirjallista viestintää, vuorovaikutusosaamista, soveltavaa matematiikkaa, lastensuojelua ja sosiaalityötä, tietotekniikkaa, englantia, tiedelukutaidon perusteita ja maahanmuuttajapedagogiikkaa.
”Jos pääsen yliopistoon, ensimmäinen vuosi on käytännössä taputeltu.”
”Oli yllätys, että kaikki oli lukujärjestyksessä valmiina. Asiat toimivat. Ei tarvitse itse murehtia, voi vain suorittaa. Ja tentit saa uusia, jos ei pääse läpi”, Frida selittää.
Entä mitä maahanmuuttajapedagogiikka tarkoittaa tällä linjalla?
”Olimme ensin suomen opettajan tunnilla seuraamassa. Myöhemmin meillä oli erilaisia harjoituksia maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa. Pidimme heille myös esitelmät Suomen kulttuurista. Minä pidin kaverini kanssa esitelmän Muumeista.”
Kotihommia tulee jonkin verran. Äidinkielen essee on pitänyt kirjoittaa kotona. Samoin psykologian tunneille on suositeltu luettavan kirjan kappale jo kotona etukäteen.
”Meille sanottiin heti, että kannattaa opiskella myös kotona. Erityisopettaja kävi vinkkaamassa, että opiskele 20 minuuttia ja pidä sitten kolmen minuutin tauko”, Frida kertoo.
Opistolla on ollut ihanaa se, että saa lähiopetusta. Vastaavat opinnot voisi suorittaa avoimeen yliopistoon myös verkossa, mutta se ei ollut Fridalle – eikä monelle muullekaan – vaihtoehto.
”Lukiossa oli aikamoinen shokki, kun siirryttiin kokonaan etään. Lähiopetuksessa opettajalta uskaltaa kysyä ihan eri lailla. Minulle olisi ollut hyvin raskasta opiskella tämä yksin.”
Opistolla voi saada ahaa-elämyksen
Viimeiset kaksi viikkoa opistolla valmistaudutaan yliopiston pääsykokeisiin lukemalla tieteellisiä artikkeleja ja katsomalla vanhoja pääsykokeita. Kasvatustieteen pääsykoe on VAKAVA-koe, ja siihen ei ole ennakkomateriaalia. Kokeessa on yli sata monivalintakysymystä, joihin vastataan kokeessa saatujen artikkelien perusteella.
Psykologiaan valitaan pitkälti todistusten perusteella, ja opiskelijat kokevat sen hyvin epäreiluksi.
Frida kallistui opistovuonna kasvatustieteeseen myös sen laajuuden vuoksi. Yliopistossa pääaineeksi voi valita kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan. Frida on miettinyt valitsevansa näistä aikuiskasvatustieteen. Valmistuttua voi olla töissä yrityksissä, järjestöissä, julkishallinnossa, oppilaitoksissa…
Frida kertoo, että jotkut muutkin ovat saaneet opistolla ahaa-elämyksen. He ovat ennen ajatelleet hakevansa opiskelemaan psykologiaa, mutta ovatkin saaneet vuoden aikana uusia ideoita.
“Helpompi huomata se täällä kuin korkeakoulussa. Tämä oli yksi minunkin motiivini, että tulen ottamaan selvää, mitä näiden aineiden opiskelu on.”
Jotkut Fridan ryhmästä ovat jo töissä opiskelemallaan alalla ja täydentävät opistolla osaamistaan.
“Sanovat, että opiskelu tuo vaihtelua työelämään.”
Selitys huonolle kielipäälle
Fridan aiemmin mainitsema ”huono kielipää” johtunee siitä, että hänellä on lukivaikeus, tarkemmin fonologinen dysleksia. Tuttuja sanoja on helppo lukea, mutta oudot eivät tahdo jäädä millään mieleen ja niiden lukeminen takkuaa. Fridan lukivaikeus diagnosoitiin vasta lukion toisella luokalla.
”Joskus aiemmin mietin, että olen vain tyhmä. Tiedän monta, joka on jättänyt lukion kesken lukivaikeuden takia. Tämä on edelleen aika vaiettu aihe, mutta varsin yleinen.”
Opistolla Frida haki apua erityisopettaja Ilona Ikoselta. Psykologin loppuvaiheen opinnot mietityttivät, koska kaikki kirjat ovat englanninkielisiä. Ilona vinkkasi Microsoft Lensistä ja kääntäjistä.
“Turun yliopiston sanakirjan avulla olen kääntänyt kokonaisia lauseita. Microsoft Lensillä taas saa käännettyä skannatun kirjan sivun. Wordissa on sama ohjelma.”
Frida kertoo pärjänneensä yllättävän hyvin. Kognitiivisen psykologian tentistä tuli 4/5.
Opiskelumotivaatio on kova.
”Kyllä tää onnistuu, vaikka on haastavaa.”
Äidin jalanjäljissä
Yksi syy Fridan kovaan opiskelumotivaatioon on äiti.
”Äiti on aina tsempannut, että kannattaa opiskella pitkälle. Äiti on mulle tietynlainen esikuva kaikessa. Tuntuu, että seuraan äidin jalanjäljissä. Hän on kasvatustieteen maisteri ja HR-päällikkö, ja siihen tähtään itsekin. Haluan lisää hyviä johtajia. Haluan olla joskus itse sellainen.”
Frida kertoo, että heillä on muutenkin hyvä äiti-tytärsuhde.
”Äiti on ollut tukena monessa asiassa. Hänellä on samanlaisia kokemuksia; hän tukee, ymmärtää ja ohjaa. Meillä on samanlainen huumorintaju ja ollaan samanhenkisiä. Me molemmat tanssitaan, ja äitikin on ollut heppatyttö.”
Hyvät suhteet vanhempiin edesauttavat varmasti myös siinä, että Frida asuu vielä kotona. Kotona asuminen taas on mahdollistanut sen, ettei Fridan ole tarvinnut käydä töissä opiskelun ohessa.
”Olen aiemmin ollut töissä pikaruokaravintolassa ja alkuun olin opistovuoden aikanakin. Nyt priorisoin opiskelun, koska haluan hyviä arvosanoja. Mutta kaikilla ei välttämättä ole tähän mahdollisuutta.”
Opistovuosi maksaa 2 400 euroa, ja sen voi maksaa 600 euron erissä. Hinta sisältää ruoan.
“Haluaisin edetä uralla”
Kesätöissä Frida on todennäköisesti tänä vuonna myyjänä tai tarjoilijana, mutta missä näemme hänet tulevaisuudessa?
”Olen luonteeltani sellainen, että haluan pitää vaihtoehdot avoinna. Haluaisin ehkä kouluttaa työkseni aikuisia ja tukea heitä kehittymään työssään. Oman luki-taustani takia kaikki sympatiani ovat heidän puolella, joilla on vaikeuksia. Koulutuspäiviä voisi olla mielenkiintoista pitää. Haluaisin edetä uralla, ja näen kyllä itseni johtotehtävissä.”
Juuri nyt, opistovuoden jälkeen tavoitteena on päästä opiskelemaan kasvatustiedettä yliopistoon tai sosionomikoulutukseen ammattikorkeakouluun. Turun lisäksi vaihtoehtoina ovat Tampere ja Helsinki.
”Mulle on aina kotona sanottu, että kyllä joku ovi avautuu, kun vain on tarpeeksi sinnikäs. Ajattelen, että jos en pääse opiskelemaan täältä, menen tuolta”, Frida hymyilee.
Teksti: Tiina Hämäläinen
Kuvat: Janne Peltonen ja Frida Starastin kotialbumi
