Anni Pussisen mielestä lakitekstiä on kohtuu helppo lukea, mutta sen soveltaminen käytäntöön on eri juttu. Sitä on onneksi saanut opiskella opiston oikeustieteen linjalla.
Kuka sinä olet?
Olen Anni Pussinen, 20-vuotias turkulainen. Opiskelen opiston oikislinjalla.
Mennyt opistovuosi on ollut minulle itsenäistymisen aikaa, sillä muutin kesällä perheeni luota Naantalista Turkuun. Opisto on sopinut tähän elämäntilanteeseen, sillä se on tarjonnut hyvän päivärytmin ja paljon tekemistä.
Vapaa-ajalla teen yksinkertaisia asioita: laitan ruokaa, katson sarjoja, sisustan, kuuntelen musiikkia, kävelen Aurajoki-rannassa ja kutsun kavereita kylään.
Luonteeltani olen suunnitelmallinen, huumorintajuinen ja joustava. Toisaalta olen aivan hirveä kontrollifriikki, ja minua häiritsee, kun en saa pitää kaikkia lankoja käsissäni. Pääosin olen kuitenkin aika rauhallinen tyyppi.
minkä jälkeen Annille jää aikaa lukea itsenäisesti pääsykokeeseen.
Miksi tulit opiskelemaan opistoon?
Koska näin sain välivuodelleni selkeän tarkoituksen, suunnan ja tunteen siitä, että saan edistettyä tavoitettani. Olin myös kuullut opistosta paljon hyvää. En keksinyt silloin, enkä keksi vieläkään, tämän parempaa tapaa viettää välivuotta, jos tavoitteena on oikis.
Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Korona-aikana nukun niin pitkään kuin haluan. Olen kuitenkin aamuvirkku ja ehdin yleensä käydä aamukävelyllä ennen opetusta, joka alkaa pääsääntöisesti yhdeksältä. Koulumatkoihin ei mene nyt aikaa.
Koulupäivämme saattaa alkaa esimerkiksi jollakin kilpailulla, kuten lakisurffilla, jossa pitää löytää mahdollisimman nopeasti laista jokin tietty kohta. Tämän jälkeen siirrymme käymään opettajan johdolla läpi asiaa, jota riittääkin aina paljon. Opetus on kuuntelupainotteista, mutta teemme myös paljon tehtäviä ja välillä ryhmätöitä.
Koulupäivien sisältö ei oikeastaan ole muuttunut koronan takia, sillä pystymme tekemään ryhmätyöt hyvin myös etänä. Välillä etäopetukseen on kuitenkin vaikea keskittyä, kun ei näe muita ryhmäläisiä keskittymässä. Välillä myös ryhmätyöskentely lipsuu kuulumisten vaihtoon, kun niitä ei voi vaihtaa vaikka yhteisellä lounaalla. Opettaja tulee kuitenkin aina vierailemaan pienryhmätiloihin, ja silloin esitämmekin kaikki pulmamme hänelle. Tällä hetkellä käynnissä on rikosoikeuden kurssi, ja teemme mutkikkaita oikeustapaustehtäviä, joista löytyy aina jotakin kysyttävää.
Lounastauolla teen itselleni ruokaa ja syön pääsääntöisesti yksin; se on hyvä hengähdystauko kaikesta tulevasta tiedosta.
Kun koulu loppuu, teen mieluiten pari tuntia jotain ihan muuta. Jos ei ole tulossa tenttiä, pidän loppupäivän vapaata. Silloin kun on paljon kouluhommia, on pakko jaksaa vielä illemmalla syventyä niihin.
Yleensä laitan itselleni jonkin aikarajan, mieluiten alle kaksi tuntia, koska pienessä kiireessä saan eniten aikaan. Yleensä tähän liittyy jokin sovittu meno, kuten kävely tai treeni kaverin kanssa. Esimerkiksi eilen oli pakko sulkea tietokone, kun piti siivota koti ennen kaverini saapumista. Teimme yhdessä hyvän kotitreenin; normaalisti olemme käyneet yhdessä kuntosalilla, mutta nyt se on suljettu.
Tällä hetkellä pienetkin kontaktit tuovat paljon iloa päiviin, ja ilman niitä jokainen päivä ja viikko tuntuisi vain yhdeltä ja samalta. Olen muutenkin yrittänyt pitää mahdollisimman stressivapaan kevään, sillä tarvitsen kaikki voimat 22.4. alkavaan pääsykoeprosessiin.
Mitä aineita opiskelette oikislinjalla?
Oikeustieteen lisäksi olemme opiskelleet Inledning till juridik svenska sekä suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssin.
Kirjallisen viestinnän kurssilla harjoittelimme tieteellisen tekstin kirjoittamista ja tunnistamista. Kurssilla kirjoitettiin argumentoiva essee, joka vertaisarvioitiin.
Ruotsin kurssilla harjoittelimme paljon ääntämistä ja juridiikkaan liittyvää sanastoa. Kurssi oli hyvä kielitaidon ylläpitämiseen. Kurssiin kuului myös suullinen esitys ruotsiksi, jonka minä ja parini pidimme erilaisista vankiloista ympäri maailmaa. Aiheen tuli siis liittyä jollain tavalla oikeuteen.
Oikeustieteestä olemme opiskelleet oikeudenalojen perusteita ja yleistä oikeustiedettä, esimerkiksi oikeusteoriaa ja -filosofiaa. Pääosin vuosi on ollut asianmukaisesti hyvin oikeustiedepainotteinen.
Opiskelette myös avoimen yliopiston opintoja. Kerro siitä.
Avoimeen yliopistoon olemme tehneet seuraavat kurssit: perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, rikosoikeus sekä suomen ja ruotsin kirjallinen viestintä.
Syksyllä ne, jotka eivät olleet aiemmin suorittaneet kurssia Johdatus oikeustieteeseen, suorittivat myös sen, koska se on edellytys muille avoimen kursseille.
Avoimen yliopiston kursseja on ollut hyvä suorittaa kristillisessä opistossa, sillä yliopiston professorien luentojen lisäksi olemme saaneet niihin paljon opetusta omalta opettajaltamme.
Mitä olet saanut vuodesta opistolla?
Olen saanut ihan hirveän hyvät eväät hakea oikikseen. Olen myös saanut kokeilla, millaista yliopisto-opiskelu tulisi olemaan. Vuosi on ollut erittäin hyödyllinen ja välillä työntäyteinenkin. Olen saanut konkreettisia oppeja ja tukea opettajilta. Olen myös saanut ystäväporukan, jonka kanssa teemme koulutehtäviä, mutta myös paljon kaikkea muuta.
Tunnen itseni tämän vuoden jälkeen taas hieman paremmin.
Mikä opistolla on parasta?
Kun olimme vielä päivittäin opistolla, parasta oli, kun sai viettää ruokatauot ystävien kanssa. Luokassa oli myös kiva tehdä tehtäviä ja kuunnella luentoja. Opistolla on mielestäni mukavat tilat ja myös tiloja, joihin pystyy menemään ryhmän kanssa tekemään rauhassa omia projekteja. Opisto on ollut kaikin puolin positiivinen kokemus.
Meidän oli tarkoitus tehdä vierailuja muun muassa vankilaan ja oikeudenkäyntiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, mutta valitettavasti ne eivät onnistuneet koronan takia. Se jää kyllä harmittamaan. Vierailut olisivat olleet kovin mielenkiintoisia.
Miten tavallinen ihminen voi ymmärtää lakitekstiä? Oletko saanut tähän opistolla jotain kikkoja?
Uskon, että lakitekstiä on pääsääntöisesti helppo lukea ja ymmärtää, mutta lain soveltaminen tosielämän tilanteisiin onkin vaikeampi tehtävä. Sitä olemme vuoden mittaan harjoitelleet.
Esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeuden kurssilla piti ratkaista, minkä maan lakia tulisi soveltaa avioeroon, kun pari oli asunut lukuisissa eri maissa ja he olivat vielä keskenään eri maiden kansalaisia.
muuttanut Anni käy moikkaamassa Valoa ja muita läheisiä lähes viikoittain.
Millaisia ominaisuuksia lakinaiselta vaaditaan?
Päämäärätietoisuutta, tarkkuutta, paineensietokykyä, taitoa rajata työ ja vapaa-aika. Juristit voivat kuitenkin työllistyä niin erilaisiin tehtäviin, että monenlaisille persoonille on tarvetta. Yksi asia on varma: on pakko jaksaa opiskella ja lukea tarpeeksi päästäkseen oikeustieteelliseen.
Mihin haet opiskelemaan? Entä jos et pääse (tietenkin pääset)?
Haen opiskelemaan oikeustiedettä jokaiseen Suomen yliopistoon, missä sitä voi opiskella, eli Helsinkiin, Turkuun, Lappiin ja Joensuuhun sekä ruotsinkielisille linjoille Vaasaan ja Åbo Akademiin.
Jos en pääse opiskelemaan, jatkan todennäköisesti opintoja avoimessa yliopistossa syksyllä ja yritän ensi keväänä uudestaan. Sitä ennen teen kuitenkin kaikkeni, että niin ei pääsisi käymään.
Onko sinulla vinkkejä niille, jotka stressaavat tosi paljon pääsykokeita? Stressaatko itse?
Olen alkanut jo vähän stressaamaan ja olen nähnyt painajaisia pääsykokeista. Aion vielä ennen urakkaa miettiä, millä keinoilla saisin itseni rauhoittumaan lukemisen keskellä, sillä menen helposti ylivireystilaan.
Koulu ei ole kuitenkaan tärkein asia maailmassa, eikä se määritä kenenkään arvoa ihmisenä. Uskon, että kaikella on jokin syy ja ikävistäkin tapahtumista voi seurata jotakin hyvää. Kuten itselleni siitä, että tuli toinen välivuosi. Tutustuin heti opistovuoden alussa ystäviin, joista on tullut minulle todella läheisiä.
Mitä käyntikortissasi lukee kymmenen vuoden päästä?
Yksi hyvä vaihtoehto olisi asianajaja. Olisi hienoa joskus perustaa oma lakitoimisto. Tällöin voisin työskennellä monien oikeudenalojen parissa ja saisin auttaa asiakkaita. Toisaalta minua kiinnostaa myös työskentely tuomioistuimessa, esimerkiksi syyttäjänä.
Jos hyvä haltijatar antaisi sinulle kolme toivomusta, mitä toivoisit?
Toivoisin onnistuvani tänä keväänä pääsykokeissa ja saavani koulupaikan Turusta. Toivoisin, että pääsisin vielä toteuttamaan matkahaaveitani. Kolmanneksi toivoisin, että osaisin elää enemmän hetkessä ja olla armollisempi itselleni.
Mitä terveisiä haluat lähettää?
Toivon kaikille jaksamista vaikeiden aikojen keskellä!
Teksti: Anni Pussinen ja Tiina Hämäläinen
Kuvat: Anni Pussisen kotialbumi
