Olin Erasmus+-vaihdossa vuoden 2026 alussa noin kaksi kuukautta Espanjassa Fuengirolassa C.E.I.P. Valdelecrinin koulussa, 3-vuotiaiden ryhmässä.

Oma työaikani alkoi ennen koulun alkua, kun tulin tuulettamaan luokan ja nostamaan tuolit paikoilleen. Vähän ennen yhdeksää alettiin koulun keskusjärjestelmästä soittaa hilpeää musiikkia, joka rytmitti lasten luokkaan tulemista. He veivät takit naulaan, asettivat reppunsa tuolinsa selkänojalle ja istuivat omille paikoilleen. Jokainen päivä aloitettiin aamulaululla Buenas Dias, ja sen jälkeen laulettiin viikonpäivälaulu, vokaalilaulu ja aakkoslaulu.

Aamulaulujen jälkeen opettaja merkitsi, keitä oli paikalla, ja sen jälkeen käytiin läpi mikä vuodenaika nyt on, mikä kuukausi ja mikä päivä sekä millainen sää ulkona on tänään. Seuraavaksi opettaja ohjeisti päivän tehtävän ja jakoi lapsille tehtävävihkot. Minun tehtäviini kuului auttaa lapsia tehtävien tekemisessä ja pitää luokassa järjestystä yllä. Osalle lapsista piti toistaa ohjeet suullisesti moneen kertaan, osan kanssa tein tehtäviä ihan kirjaimellisesti kädestä pitäen. Jos tehtävät sai nopeasti valmiiksi, pääsi leikkimään. Luokassa oli palikoita, autoja, pikkueläimiä, lääkärileikki ja kotileikki, nukkeja, palapelejä jne. Klo 11.30 oli eväiden aika, ja sen jälkeen puolen tunnin välitunti pihalla. Välitunnin jälkeen oli lepohetki: laskin kaihtimet, opettaja soitti levollista musiikkia ja lapset nojasivat omissa pöydissään käsiinsä. Lepohetki kesti 10–15 minuuttia. Sen jälkeen jatkettiin tehtävien tekemistä tai leikkiä. Joinain päivinä oli askartelua tai opettaja luki satuja. Koulu loppui klo 14.

Koulussa vietettiin harjoitteluni aikana paljon juhlia ja teemapäiviä ja koulussa kävi vierailijoita koulun ulkopuolelta. Harjoitteluni aikana kävi vierailijoita yliopistolta opettamassa lapsille kemiaa, ja paikallinen muusikko kävi laulattamassa ja tanssittamassa lapsiryhmiä. Rauhan päivänä kaikilla oli valkoinen paita ja iltapäivällä kokoonnuimme koko koulu koulun pihalle, jossa isommat oppilaat pitivät puheen ja koulun kuoro esiintyi. Ystävänpäivänä kaikilla oli punainen paita. Karnevaaleja juhlittiin tanssimalla koulun pihalla ja pukeutumalla naamiaisasuihin ja koulun opettajaopiskelijat muotoilivat ilmapalloista koiria ja miekkoja lapsille. Andalusian päivänä nostettiin Andalusian lippu juhlallisesti salkoon Andalusian hymnin soidessa ja sitten otettiin kuva, jossa oppilaat muodostivat koulun pihalle Andalusian lipun. Isommat oppilaat kävivät pitämässä esitelmän Andalusiasta pienemmille lapsille ja kaikille jaettiin Andalusian perinneruokaa (leipää ja oliiviöljyä) ja mandariineja.

Fuengirolassa on tammi- ja helmikuussa viileää, ja lämpötila laski öisin lähelle nollaa. Päivän mittaan aurinko kuitenkin alkoi lämmittää, ja lämpötila nousi parhaimmillaan yli 20 asteen. Luokassa oli aamuisin suorastaan kylmä, ja lapsilta opin, että kannattaa pukea päälle jopa kolme pitkähihaista paitaa!

Oli kuitenkin ihan mahtavaa saada asua Välimeren rannalla, ja kävinkin kävelemässä rantaa pitkin melkein joka päivä!

Fuengirolassa pääsee hienosti – ja turvallisesti! – liikkumaan julkisilla kulkuvälineillä. Olin vuokrannut asunnon bussireitin varrelta, joten pääsin aamuisin sujuvasti yhdellä bussilla koululle. Busseilla pääsi edullisesti kaikkialle Fuengirolassa, ja keskustasta lähti pitkän matkan busseja esimerkiksi Mijasin valkoiseen kylään. Junalla pääsi mukavasti puolessa tunnissa Malagaan, joka on Andalusian pääkaupunki. Iltaisin ja viikonloppuisin kävin paljon kävelyillä, ja myös Malaga tuli tutuksi.

Kv-vaihto oli todella opettavainen kokemus, ja suosittelen lämpimästi kaikkia lähtemään kansainväliseen vaihtoon pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Erasmus+-päiväraha on niin suuri, ettei vaihtoon lähtemisestä tullut mitään ylimääräisiä kuluja. Niina Suomessa ja suomalainen Erasmus-tukihenkilö Espanjassa olivat koko ajan tukena ja kyselivät kuulumisia enkä tuntenut oloani yhtään yksinäiseksi eikä tullut sellaisia tilanteita, joissa olisin kokenut jääväni yksin.

Teksti ja kuvat: Maiju