Hanna Mattila: Rukouksia. Taidenäyttely Linnasmäen galleriassa 9.1.–25.2.2025.

Elämässä on aikoja kun on pakko päästä pois meluisasta maailmasta, kuuntelemaan sisintä. Luovuuden hiljaisessa tilassa voi olla täysin kokonainen. Täysin avoin, läpinäkyvä.

Koen silloin vahvasti ihmisyyttä, naiseutta, äitiyttä, vapautta, luojani ääntä, äitimaata, surua ja kiitollisuutta.

Tälläisistä hetkistä, jotka ovat minulle kuin rukousta, ovat syntyneet kuvat jotka ovat täällä esillä.

Kun olin pieni tyttö, luulin että maailma muuttuu kokoajan paremmaksi, että ihmiskunnan sivistys on evoluution väistämätön kehityssuunta. On ollut musertavaa kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää että näin ei todellakaan ole.

Naisen kehoa ja naisen vapautta on kontrolloitu läpi ihmiskunnan historian ja yhä tänä päivänä eri puolilla maailmaa. Misogyninen asenne on taas voimistumassa samalla kun ihmisten tulisi olla toistensa tukena enemmän kuin koskaan, ilmastonmuutoksen, sotien, äärimmäisten ajatusten ja tekojen hajottaessa elintilaamme ja rakkaitamme planeetalla.

Siksi juuri naisen olemus on mitä kaunein vapauden ja rauhan symboli. Alastomuus symboloi vapautta ja viattomuutta, rohkeutta ja puhtautta. Naisen keho on symbolisesti itse elämää ylläpitävä voima, joka on kaiken elämän mahdollistaja. Kohtu: myyttinen alkumuna. Vaikkakin samalla aivan tavallinen ihmisen keho, haavoittuva ja hauras, herkkä, vahva, läpi elämän muuntuva.

Kunnioitan suuresti naisia jotka taistelevat maailmassa naisten oikeuksien puolesta, kaikkien pienien tyttöjen ja pienien poikien, tulevaisuuden puolesta. Ja miehiä jotka taistelevat heidän rinnallaan. Omalla äänellään. He ovat tosielämän supersankareita. WomanLifeFreedom. Siinä on valtava voima. Kyyneleeni ja rukoukseni ovat heidän kanssaan. Kohti rakkautta, vapautta ja keskinäistä kunnioitusta.

Hanna Mattila