Terveisiä ERASMUS+ jaksolta Hampurista. Tällä viikolla saan tutustua Hampurin yliopiston toimintaan ja erityisesti kasvatustieteelliseen koulutukseen sekä tutkimukseen. Eilen, tiistaina, sain luennoida ”Inkluusion mahdollisuuksista ja haasteista suomalaisen koulutuspolitiikan ja pedagogisen toimintakulttuurin näkökulmasta” sekä keskustella aiheesta professori Tanja Sturmin sekä maisterivaiheen opiskelijoiden kanssa.
Pohdinta suomalaisen ja saksalaisen koulutuspolitiikan sekä pedagogisten toimintaperiaatteiden yhtäläisyyksistä ja eroista inklusiivisen koulutuksen näkökulmasta oli hyvin antoisaa. Saksalaisen koulutuspolitiikan ja -kulttuurin lähtökohdat ovat monilta osin hyvin erilaiset, koska Saksan eri alueet ovat hyvin autonomisia ja maan sisäiset erot ovat ilmeisen suuria. Samalla jaamme kuitenkin monia yhteisiä haasteita ja tavoitteita.
Keskiviikkona sain tutustua hieman myös Hampurin yliopiston viittomakielialan koulutukseen ja tutkimukseen. Viittomakielen tutkimuksen keskus on perustettu Hampurin yliopistoon vuonna 1981. Tällä hetkellä merkittävä viittomakielen tutkimuskohde yliopistolla on, miten eri viittomakieliä käyttävien viittomistojen mentaaliset leksikonit rakentuvat. Aiheen tutkimukselle myönnettiin vuoden alussa merkittävä apuraha.
Kaikkinensa tunnelma Hampurin yliopistolla on hyvin miellyttävä ja ystävällinen, ja opiskelijat ovat aktiivisia keskustelijoita. Vaikka yliopiston campus on kaikkinensa varsin suuri, yli 40 000 opiskelijaa, tunnelma campus-alueella on varsin välitön ja rauhaisa. Eikä kaunis auringonpaiste varmasti pahenna asiaa.
ERASMUS+ jakson toinen viikko on edennyt tutustuen Hampurin alueen varhaiskasvatuspalveluita tarjoaviin organisaatioihin ja päiväkoteihin. Yksi merkittävä toimija Hampurissa, ja myös muualla Saksassa, on voittoa tavoittelematon organisaatio nimeltä Fröbel-Gruppe. Varhaiskasvatuksen lisäksi organisaatio toimii mm. lastensuojelun parissa ja on aktiivisesti mukana kansainvälisessä toiminnassa esim. ERASMUS -kumppanuuksien muodossa. Organisaation johtavia teemoja ovat lasten ja perheiden hyvinvointi, kestävä kasvatus sekä moninaisuuden edistäminen.
Sain mahdollisuuden vierailla Mundsburgin kaupunginosassa sijaitsevaan Fröbel-Gruppen päiväkotiin. Päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta kaikkiaan n. 80:lle lapselle. Saksalaisen varhaiskasvatuksen pedagogista toimintakulttuuria voidaan kuvata jaottelulla suljettu, puoliavoin ja avoin. Suljetussa lapset toimivat käytännössä koko ajan omissa ryhmissään, samojen aikuisten ohjauksessa. Avoimessa taas lapsilla ei ole iästä riippumatta omia ryhmiä ja kaikki aikuiset toimivat kaikkien lasten parissa. Lisa Gaebert ja Eileen Arnold kertovat Fröbel- päiväkodin perustan ammentavan nimensä mukaisesti fröbeliläisestä ajattelusta ja noudattavat kaikilta osin avoimen toimintakulttuurin periaatteita, jonka keskiössä ovat lasten tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Tilat rakentuvat erilaisten toimintamahdollisuuksien ympärille ja lapset määrittävät päiväänsä omien halujensa ja tuntemustensa ohjaamana. Tilat myös pyrkivät kalustuksen osalta aktivoimaan lapsia omaehtoiseen toimintaan ja leikkiin. Aikuiset tarjoavat päivän aikana lapsille erilaisia toiminnallisia mahdollisuuksia, mutta lapset itse päättävät omasta osallistumisestaan. Sama pätee myös lepohetkiin ja ruokailuun. Esim. lounasruokailu on avoinna useamman tunnin ja lapset käyvät syömässä sen mukaan, miten heidän nälkä ja leikit heitä ohjaavat. Lasten arkea dokumentoidaan yksilöllisiin portfolioihin. Lisa Gaebert korostaa kaiken ytimessä olevan pyrkimys luoda lapselle osallisuutta sekä turvallista itseohjautuvuutta. Enemmän ”koulumaiset” oppimistavoitteet on tietoisesti rajattu ydintavoitteiden ulkopuolelle. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tutkia, luoda ja itse ilmaista, mutta omilla ehdoilla ja oman aikataulunsa mukaisesti. Yksi merkittävä teema päiväkodissa on luontokasvatus ja sitä toteutetaan mm. viikoittaisilla luontoretkillä sekä kasvattamalla päiväkodin ulkoleikkitiloissa kasveja
sekä hoitamalla mehiläisiä. Yksi päiväkodin kiintoisa erityispiirre onkin se, että ulkoleikkitilat sijaitsevat talon kattoterassilla.
St. Georgin kaupunginosassa sijaitseva KITA, taas toteuttaa puoliavointa toimintakulttuuria. Päiväkodin johtaja Kirsty Wegener toivoo lasten saavan kokea osallisuutta ja turvallisuutta aidosti lapsilähtöisessä pedagogisessa kulttuurissa. Päiväkodin erityispiirre on sen integroiva tuki ja ohjaus erityisesti sosioemotionaalisia haasteita omaavien lasten parissa. KITAn toimintakulttuuri onkin monilta osin hyvin lähellä suomalaisen varhaiskasvatuksen yhteisiä tavoitteita. Samalla myös Kirstyn kuvaamat haasteet olivat valitettavan tuttuja. Alan arvostus, osaavan henkilökunnan saatavuus sekä taloudelliset edellytykset laadukkaalle toiminnalle huolettavat myös Hampurissa.
Sain myös mahdollisuuden vierailla jo 45-vuotiaassa Hampurin suomalaisessa koulussa. Hampurin suomalainen koulu tuo suomalaistaustaisille lapsille ja nuorille varsinaisen koulunkäynnin rinnalle mahdollisuuden vahvistaa ja ylläpitää suomen kielen osaamista sekä rakentaa yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin. Koulun toiminta onkin erittäin aktiivista ja sillä on merkittävä asema alueella asuvien suomalaistaustaisten kohtaamispaikkana. Koulu toimii kahtena päivänä viikossa Hampurin merimieskirkon tiloissa. Koulun puheenjohtajan ja opettajan Sanna Madejin mukaan koulussa on tällä hetkellä 90 oppilasta ja lisäksi koulun yhteydessä toimii vauvamuskari. Koulu saa valtionavustusta, mutta toiminnan ylläpito edellyttää myös erittäin runsasta vapaaehtoistyötä, josta vastaavat Sannan johdolla erityisesti koulun muut opettajat. Kieltä koulussa opitaan monipuolisesti ja vaihtelevin menetelmin. Tällä viikolla keskiössä oli musiikki ja ”opinnot” huipentuivat koulun oppilaiden sekä merimieskirkon kuoron yhteiskonserttiin.
Teksti ja kuvat: Krister, Linnasmäen opisto
